Me aloitettiin eilen pojan kanssa meidän uusi yhteinen harrastus - äitivauva-jooga. Ensimmäinen kerta joka oli eilen olikin melkoisen kiintoisa kokemus. Jos pystyt kuvittelemaan tilanteen missä 11 tai 12 äitiä vauvoineen yrittää joogata kiljunnan, itkun, imettämisen, vaipanvaihdon ja karkailevien vauvojen keskellä niin saat aika hyvän kuvan siitä rauhasta ja harmoniasta mitä meillä siellä oli. :D
Alkuun minua hieman jännitti, että mitäköhän siitä oikein tulee tuon pikku-ukon kanssa, kun on kerran ollut hieman koliikkia ilmoilla. No jännitys oli ihan turhaa sillä minun vauvani osoittautuikin yhdeksi rauhallisimmista vauvoista koko joogatunnilla. Ukko oli toiseksi nuorin osallistuja ja pysyi hereillä koko tunnin ajan. Hän vain ihmetteli sitä menoa ja pysyi rauhallisena. Hyvillä mielin odotankin jo siis ensi viikon tuntia.
Meillä on ristiäiset vihdoinkin ensi viikonloppuna ja olenkin yrittänyt kaiken liikenevän ajan puhista järjestelyjen parissa. Juhliin tulee reilut 50 henkeä, sillä meillä molemmilla on isot suvut ja siis vain lähimmät sukulaiset kutsuttiin. Yllätykseksi lähes kaikki pääsevät kerrankin tulemaan.
Nimi on pysynyt salaisuutena, jonka vain minä ja isi tiedämme. Sekös on kirvoittanut monen monta nimen arvausyritystä sekä pieniä huijausyrityksiä lähipiiriltä, ne on lähinnä ollut huvittavia, eikä onneksi kukaan ole vielä arvannut nimeä. Isiltä nimi on lipsahtanut pari kertaa, mutta onneksi kukaan ei ole silloin isiä kuunnellut. :D
Poika on nukkunut tällä viikolla jo parina yönä 4 tuntia putkeen, joten oma olokin on superpirteä. Ensi viikolla on neuvolalääkäri, niin saadaan taas päivitystä pojan mittoihin - varmaan taas on tullut senttejä ja grammoja oikein hurjasti. Ensi viikkoon siis!