Kuulumisia

Viime torstaina oli siis neuvolalääkäri. Ensinnä meidät vastaanottanut terkkari ei ollut omamme ja tämä tapaus olikin melkoinen lässyttäjä. En oikein pidä lässyttäjistä, joten alku ei ollut lupaava. Positiivista oli kuitenkin se, ettei paino ollut noussut julmetusti. Painoa oli kertynyt 246g viikossa ja kokonaisnousu on nyt n. 9kg.

Seuraavaksi siirryin lääkärin puolelle ja mies lähti hoitamaan asioita. Lääkäri tuntui itseäni nuoremmalta ja jotenkin mielestäni hänellä oli puutteelliset sosiaaliset taidot. Koko käynti oli jotenkin vaivaantunut tunnelmaltaan. Hän siinä kyseli, että turvottaako ja tuijotti nilkkojani, oikein muuta hän ei osannutkaan kysellä. Turvotusta ei siis pahemmin ole ja sormuskin mahtuu sormeen ihan vaivatta. Hän siinä sitten kuunteli sydänäänet, tunnusteli mahan päältä tarjontaa sekä teki pikaisen sisätutkimuksen. Käsikopelolla hän epäili, että vauva on edelleen poikittain - jes. Sf-mitta oli kuulemma 31, hieman keskikäyrän yläpuolella siis mennään. Sisätutkimusta hän kommentoi vain sen verran, että kohdunsuu on pehmennyt, mikä kuuluu asiaan - ahaa.

Siinäpä se sitten oli. Hyvä, että muisti täydentää parit merkinnät neuvolakorttiin. Onnekseni hän kuitenkin halusi laittaa lähetteen äippäpolille tarjonnan tarkistukseen. Muutoin jäikin koko käynnistä aika tyhjän kanssa olo.

Tänään posti toikin jo kirjeen, jossa minulle ilmoitettiin, että minulle on varattu aika äippäpolille ensi viikon keskiviikoksi. Oi toivottavasti tämä käynti korvaa tuon edellisen käynnin jättämän tyhmän fiiliksen.

Huomenna olisi ohjelmassa tutustumiskäynti synnytyssairaalaan, saas nähdä millainen kokemus siitä tulee.

Poikkihippuli rv 34+6

Neuvolakäynti

Aamulla jouduin vääntäytymään neuvolaan jo klo 8:30, hyi miten väsytti. No neuvolassa kaikki oli hyvin ja mieltä ylentävästi painoa oli tullut neljässä viikossa vain 100grammaa!! Hippuli köllii tällä hetkellä masussa poikittain ja toivottavasti sitten jossain vaiheessa päättää kääntyä oikein päin.

Hemoglobiini oli 106 vaikka rautaa syönkin päivittäin ja väsymyksen kyllä huomaa. Onneksi ei tarvitse jaksaa töitä enää kuin 8 päivää. Seuraavaksi onkin sitten heinäkuun puolella taas neuvolalääkäri, eikä muuten tullut puheeksi ollenkaan sokerirasitustesti. Luulenpa, että selviän ilman mokomaa testausta. :)

Nyt vaan odottelen, että viimeiset työpäivät kuluisi pois ja pääsisi nauttimaan lomasta.

mami + reilun kilon hippuli rv29

Ihana Hippuli

On ollut omituisen euforinen olo. Jotenkin tuntuu, että rakastan jo nyt hippulia hirmuisesti. Ihana pieni mies masussani. <3

Neuvolassa käytiin viime viikolla ja kaikki oli siellä hyvin. Sain raskaustodistuksen ja kelaan toimitettavat paperit. Painoa oli kauhukseni tullut 620g per viikko aiemman 180g sijaan, kääk! Sf-mitta oli 21cm ja kun sitä itse tuossa äitiyskortin taulukosta pongailin niin aika ylärajoilla mennään. Syke oli 144 ja kohtu on jo tullut navan yli. Seuraavaksi onkin edessä ensimmäinen neuvolalääkäri ja samalla tarkistellaan vielä verikokeita, kun minulla kerta on reesustekijä veressä tarkkaillaan tuota verta pari ekstra kertaa.

Mielitekoja on myöskin tullut ja niihin kuuluvat seuraavat: vesimeloni, ruisleipä, kaakao(en ole juonut kaakaota yli kymmeneen vuoteen), keittokinkku ja tomaatti. Noita popsinkin sitten melkeinpä joka päivä, joten saas nähdä koska kyllästyn.

Tässä nyt sitten sitä masukuvaa josta jo viimeksi puhuinkin. Omasta mielestäni olen super iso, mutta ei tuo vatsa niin valtavalta näytä tuossa kuvassa. Tänään siis rv22+1.

Pieniä potkuja

...niitä alkoi eilen satelemaan kun olin nukkumaan menossa ja sängyssä köllin. Tänään niitä tuli töissäkin kun istuskelin ja kuuntelin koulutuksessa. Alkoi ihan naurattamaan, kun mielessä saatoin kuvitella minimaalisen 15cm pitkän minivauvan kauheasti sätkimässä ja potkimassa joka suuntaan. Nyt oikein odotan, että koska niitä potkuja saa taas tuntea. Teki heti tämän koko raskauden paljon realistisemmaksi kun on jotain konkreettista. Tokihan tuo esiin pullahtanut masukin alkaa olemaan jo liiankin todellista..tuntuu nimittäin nyt jo siltä, että napa ampaisee kohta ulos kuopastaan.

Painoa on tullut omien laskujen mukaan tähän mennessä noin kaksi kiloa. Koitan aina silloin tällöin käydä aamuisin heti herättyäni vaa'alla, jotta pysyisi vähän kärryillä tässä painon nousussa. Kauheat morkkikset olen kyllä itselleni saanut epäterveellisistä syömisistä, mutta kun tekee vaan koko ajan mieli kaikkea rasvaista ruokaa. Pitäisi ehkä täyttää jääkaappi vain kaikella terveellisellä ja keskittyä niiden popsimiseen. No koitan kuitenkin olla itselleni armollinen, kunhan ei vaan tule kauheasti sokeria syötyä ettei sitten tule mitään sokerivauvaa.

Huomenna on neuvola ja odottelenkin kovasti, että pääsemme kuuntelemaan ensimmäistä kertaa sydänääniä. Tuleva isikin tulee mukaan ja se on mukavaa. <3

Hippunen 16+2

Rv6 ja migreenin kakkiainen

Pelkkää odotteluahan tämä alkuraskaus on. Raskausviikko kutosen kunniaksi eilen aamulla iski migreeni joka ei meinaa luovuttaa millään. Panadol ei paljon auta ja soittelin jo neuvolaankin apuja. Lääkäri neuvoi vaan ottamaan kaksi pandolia kolme kertaa päivässä, no sillä mennään sitten. Kumpa huomenna olisi jo parempi päivä päänsäryn suhteen.

Raskausoireita ei ole juurikaan ollut/tullut. Rinnat on arat ja siinäpä se suurin piirtein sitten onkin, mutta hyvä näin jos vaan masussa kaikki on kunnossa. Neuvola ja varhaisultra ovat vihdoinkin ensi viikolla, onneksi joulu ja nyt tämä uusi vuosi vähän nopeuttavat ajan kulumista.

Kovasti odotan, että masu kasvaisi ja ensimmäinen kolmannes olisi ohi ja voisi olla avoimempi tästä raskaudesta. Kerroimme jouluna äidilleni ja siskolleni raskaudesta ja heidän reaktionsa olivat <3. Molemmat ovat tienneet toiveista ja hoitojen aloitteluista ja oli ihana kertoa vihdoin hyviä uutisia. Muille kerromme myöhemmin, kun nyt ensin varmistuu, että masussa on oikeasti joku elossa.