Tuntuu, että olen nukkunut koko menneen viikon. Yhdeksältä illalla on jo niin väsynyt, että sänky kutsuu. Yhdeksän tunnin yöunienkaan jälkeen ei millään haluaisi nousta ylös ja lähteä töihin.
Kesälomista on alkanut olla töissä puhetta ja porukka jo miettii miten voitaisiin olla sopivasti kaikki vuorotellen lomalla siten, ettei kauhean moni olisi poissa samanaikaisesti. No muitapa odottaa yllätys kun ilmoitan omasta kesälomastani joka nyt sattuneesta syystä sattuu olemaan hieman pitempi loma. Tuntuu tavallaan kurjalta kertoa, että jään vuodeksi pois, kun töissä on tällä hetkellä niin kivaa. Mutta kivempaa minun on siltä oman pienen möykyn kanssa kotosalla ihmetellä elämää. <3
Taas tässä odotellaan seuraavia etappeja eli masun kasvamista, ensimmäisten liikkeiden tuntemista ja rakenneultraa. Kumma kyllä mulla ei edelleenkään ole mitään tuntemuksia siitä kumpi olisi tuloillaan. Ultrassa aiomme sitä kyllä kysellä, niin on sitten kivempi alkaa valmistautua tulevaan. Jänskättää!