Meillä poika keksi, että istuminen on paljon kivempaa kuin makaaminen. Niinpä siis hän pönkeää itsensä vaikka väkisin sylissä istumaan. Hän myös nauttii siitä kun vedän hänet käsistä istumaan, takaisin selälle meno ei sitten nappaakkaan yhtään ja hän yrittää estää kaikin voimin sen tapahtumisen. Lisäksi entinen raivarin aiheuttaja eli masulla olo on alkanut olemaan pojan mielestä ihan huippua. Nyt ollaankin alettu treenata selältä masulle kääntymistä ja ollaan siinä vaiheessa, että jos pojan auttaa kyljelleen osaa hän siitä itse kiepsahtaa masulle. Paljon on siis tapahtunut edistystä eikä poika ole enää pikku pötkö joka makaa paikallaan.
Juttua myöskin riittää ja nauruakin saadaan kuulla monta kertaa päivässä, ihana hymypoika meillä. Hampaitakin taitaa pukata oikein olan takaa, kun kuola valuu valtoimenaan ja kädet ovat koko ajan suussa. Kuuluu oikein kauhea lussutus kun hän nautiskelee nyrkeistään. Ilmeisesti hampaista johtuu myös ajoittainen kitinä.
Syömisen ohella on vieläkin tullut kauheita itkukohtauksia eikä niihin auta muu kuin ottaa poika syliin ja rauhoitella häntä. Masuvaivoihin on auttanut äipän maidoton ruokavalio ja aionkin jatkaa sitä vielä ainakin parisen viikkoa, minkä jälkeen pitääkin taas poiketa lääkärissä keskustelemassa jatkosta.
Takapakkia onkin sitten tullut nukkumisen suhteen. Aiemmin putkeen nukutut 5-7 tunnin yöunet (joita jatkettiin yhdellä syötöllä vielä pari tuntia) on vaihtunut 2-3 tunnin pätkiin. Äiti ei ole yhtään mielissään tästä "edistyksestä", kun muutenkin on niin masentavan pimeää, että mielummin nukkuisi kunnon yöunet. Unien pituus ei ole myöskään ainut joka on tässä kärsinyt vaan itse nukahtamisesta on tullut järjetöntä taistoa. Tissille poika nukahtaa enää harvoin eikä omassa sängyssä itsekseenkään saa unen päästä kiinni. Väsynyt hän kyllä on niin, että silmät oikein punottaa, mutta nukkumaan ei malta millään rauhoittua. Ollaan yritetty noudattaa rutiineita, kuten yövaipan ja yökkärin vaihto sekä hämärässä syöttäminen sängyssä maaten. Poika saattaakin nukahtaa näiden toimien jälkeen, mutta herää 15 minuutin sisällä ja siinä sitten ollaankin. Jostain kumman syystä paras nukuttamistapa on ollut laittaa poika turvakaukaloon ja kanniskella häntä siinä pitkin kämppää. Homma vaan on turhan hikistä ja uuvuttavaa, että sitä mielellään joka ilta tekisi. Mutta näillä mennään ja toivotaan, että tämä vaihe ei kestä kauaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun, jos jätät kommentin vierailustasi!