34 viikkoa raskautta takana

Aika on kyllä mennyt nopeasti ja h-hetki alkaa lähestyä. Tuntuu siltä etten tiedä mistään mitään ja kaikki on ihan kesken, kun puhutaan vauvasta. Haettiin tänään miehen kanssa äitiyspakkaus vihdoin postista. Katsoin sisällön nopeasti läpi ja sitten pakkaus jäikin keittiön lattialle odottamaan miehen kotiin paluuta. Olo on jotenkin vetämätön enkä oikein jaksa tehdä mitään. Pitäisi ehdottomasti järjestää kaappeja, siivota ja ostaa vauvan vaatteille lipasto. Olisi myös ehkä paikallaan jo alkaa pikku hiljaa laittamaan makuuhuonetta sellaiseksi, että sieltä löytyisi myös hoitopöytä sekä pinnasänky. En vaan yksinkertaisesti jaksa touhuta. Aamulla kun nousee sängystä on jalat jo valmiiksi kipeät, mitä tämä tämmöinen on. Olen muka juuri nukkunut yöunet, mutta jalat eivät ole siltikään palautuneet.

Raskaus alkaa siis viedä voiton minusta ja odottelen jo innolla raskauden jälkeistä aikaa. Välissä toki pitäisi vielä selvitä synnytyksestäkin, mutta koitan olla ajattelematta sitä liikaa etten alkaisi panikoida. Torstaina onkin sitten vuorossa toinen neuvolalääkäri ja odottelen sitä, jotta saisi taas lisätietoja vauvan mitoista ja asennosta. Olen kovasti koittanut miettiä miten päin pikku herra tuolla köllöttelee, mutta muusta en ole päässyt perille kuin siitä, että kovasti hän on mieltynyt tuohon masun oikeaan puoleen.

Rautatabletitkin loppuivat ja olen miettinyt, että pitääköhän niitä vielä käydä ostamassa lisää. Hemoglobiini oli viimeksi kyllä melko alhainen, että ehkä sen puolesta pitäisi hakea vielä yksi satsi niitäkin mokomia apteekista. Ehkä lisärauta auttaisi myös tähän uupuneeseen olemukseen ja saisin puhtia laittaa paikat järjestykseen...ehkä.