Jep, 6 kuukautta tuli tänään täyteen ja äidin pikkuvauva matkasi neuvolaan istuen vaunuissa. Niin iso poika jo. Niisk! Poika kasvaa tasaiseen tahtiin ja on kyllä melko iso kokoinen. Neuvolassa tuli kehuja hienosta istuma-asennosta ja nyt poika saisi ihan luvan kanssa istua syöttötuolissa. Saatoin jättää kertomatta, että tyyppi on istunut jo ainakin kolmisen viikkoa siinä ja hyvin on mennyt. Nyt myös voisi alkaa vaihtamaan vaunukopan ratasistuimeen. Tuplaniisk!
Kiinteitä pitäisi alkaa lisäilemään eli pikkuhiljaa siis puurot ja lihat mukaan. Onneksi pikkumiehen ruokahalu on hyvä eikä ainakaan vielä ole tarvinnut vääntää syömisen kanssa. Jopa eilen tekemäni peruna-kukkakaalisose upposi hyvin, vaikka olisi voinut kuvitella, että kukkakaali on vähän erikoisemman makuinen tapaus.
Vauvauintikin tuli aloitettua viime viikolla ja se meni ihmeen hyvin olosuhteet huomioon ottaen. Poikahan taas tapansa mukaan yritti sabotoida uutta harrastusta kieltäytymällä nukkumasta päikkäreitä. Joten jo ennalta osasin odottaa, että uintireissusta ei voi tulla mitenkään supermenestyksekästä. Lapsihan oli siis uimapaikkaan päästyämme viittä vaille valmis unille, mutta me isin kanssa urheina laitettiin hänet ja itsemme valmiiksi. No uinti meni kuitenkin kohtuu hyvin - ei hysteeristä itkua tai muutakaan kenkkuilua. Paitsi kun äidin päähän kaadettiin vettä, se oli pojalle kauhea järkytys ja sai aikaan kunnon huudon. Poistuimme altaasta hieman muita aiemmin suihkuun ja pukemaan. Tämän kaiken jälkeen nukkumatin tulo oli taattu. Tällä viikolla meneekin sitten jo ehkä vähän paremmin. Ehkä.
Nukkumisen kanssa ollaan tässä väännetty ja alkaa melkein tuntumaan, että tässä on tapahtunut ihan edistystäkin. Nyt nimittäin yöt selvitään 3-4 imetyksellä, mikä tuntuu jo ihan kohtuulliselta aiempaan verrattuna. Niin ja pisin pätkä jonka poika on nyt tässä nukkunut putkeen oli neljä tuntia. Se jos mikä tuntuu varsinaiselta saavutukselta aiempien 30-90 minuutin nokosten rinnalla. Pääasiassa ollaan siis yritetty saada poikaa nukahtamaan itsekseen omaan sänkyynsä. Välillä se onnistuu paremmin, välillä huonommin, mutta näillä mennään. Meidän onneksi tutti alkoi vihdoin kelvata, joten sillä ollaan saatu vähän helpotusta tähän touhuun.
Apua, pitääkö meidänkin kohta luopua vaunukopasta !? Niin ne vaan nopeasti kasvaa ja kohta lähtevät kouluun. Niisk sentään.
VastaaPoistaTsemppiä yöopetteluun. Me tosiaan pidetiin hieman unikoulua ja sen tuloksena ns. turhat heräämiset on jääneet vähemmälle, mutta edelleen syödään se neljä kertaa yössä. Hieman liikaa jos minulta kysytään, mutta huonomminkin voisi asiat olla. Unikoulun tuloksena laps oppi nukahtamaan omalle paikalle itsekseen ja se on kyllä jo erävoitto. Ei tarvitse enää hartiat jumissa hyssytellä ympäri makuuhuonetta.
Joo kohta ei ole enää vauvasta tietoakaan vaan tilalla on taapero. :)
VastaaPoistaUnihommat menee kyllä kokoajan parempaan suuntaan ja eilen taas poika nukahti itekseen omaan sänkyyn ja mentiin kolmella imetyksellä. Ja kyllä tuo kolme imetyskertaa tuntuu mustakin paljolta, mutta katotaan jos ne tässä vähenis samalla kun kiinteiden määrä kasvaa. :)