Näin siinä käy kun päätetään mennä naimisiin viiden kuukauden päästä. Tämä äiti on selannut kyllästymiseen asti juhlapaikkoja, hääpukuja, kutsukortti-ideoita, valokuvaajia, bändejä jne. Kaikki mitä normaalisti suunnitellaan ainakin vuosi etukäteen pitääkin toteuttaa pikavauhtia. Puhumattakaan siitä, että tosiaan ne toiset on ollut liikkeellä jo vuosi sitten ja varannut parhaat päältä. No siitä huolimatta onneksi ei ole tarvinnut kauheasti tehdä kompromisseja. Hääpuvusta on ehkä suurin huoli tällä hetkellä, mutta eiköhän tästä selvitä. Mieleiset kengät on kuitenkin helppo löytää ja sehän onkin jo puoli voittoa.
|
Christian Louboutin - kuva Nina's |
Lisäksi hääjärjestelyjä on varjostanut miehen sukulaisen yllättävä kuolema. Hieman siis vetänyt apeaksi. Mutta toisaalta osoittaa myös sen, että elämä on liian lyhyt aikailtavaksi.
Pikku tyyppi metelöi tätä nykyä kovaan ääneen, vaipan vaihdosta on tullut ihan mahdotonta (ellen opettele vaihtamaan vaippaa mahalla makaavalle) ja isin tatuointi löytyi tänä aamuna. Lapsi yrittikin haukata isin käsivartta, hipsuteltuaan ensin tovin tatuointia sormillaan. Koira kiinnostaa ja naurattaa kovasti, ja jokusen kerran on lapsi ehtinyt vähän nipsaamaankin koiraa (koira siis erehtynyt makaamaan liian lähellä). Samoin elektroniikka on järjettömän vetovoimaista - läppäri, kännykkä tai kaukosäädin saa aikaan kamalan äherryksen huutojen saattelemana ja tavaroita saakin siirrellä syrjemmälle. Jännityksellä siis odotellaan, koska tyyppi lähtee kunnolla liikenteeseen. Varmasti pian - mikäli noihin sotahuutoihin on uskomista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun, jos jätät kommentin vierailustasi!