perjantai 1. helmikuuta 2013

Äiti on vähän väsynyt

Tänään löysin pyykkikoneesta tyypin vaatteet, jotka olin pessyt mutten ilmeisestikään laittanut kuivumaan. Olin siis heittänyt harsot kuivausrumpuun ja unohtanut parit ripustettavat vaatteet koneeseen. Harsot katoilevat yhä useammin ja joka kerta ihmettelen, että missä ihmeessä ne on. Ei ole viikattuna hoitopöydällä eikä pyykkikorissakaan. Hieman asiaa mietittyäni muistan pesseeni ne joskus ja heittäneeni kuivausrumpuun mistä löydän ne takuuvarmasti. Käytiin miehen kanssa kaupassa ja palautettiin pullot. Pullokuitti jäi minulle. Luonnollisesti unohdin, että kädessäni on pullokuitti ja olen tiputtanut sen jonnekin. Pullokuitin häviäminen sai aikaan jopa sen luokan v*tuksen, että itkinpä sitten hieman.

Alkaa pikku hiljaa kyllästyttämään tämä jatkuva univelka. Uhkasin jopa viime yönä lopettaa imetyksen siinä vaiheessa, kun olin ollut sängyssä nelisen tuntia ja imettänyt poikaa varmaan kolmesti ja itse nukkunut ehkä 15 minuuttia. Voi kunpa tietäisi, että tämä helpottaa ihan kohta, mutta mitään takuita siitä ei ole. Miten kaikki muut jaksaa tätä ikuista univelassa elämistä?


8 kommenttia:

  1. Oijvoi. :/ Muistan, kuinka sisko joskus kertoi (kun niitten lapsi oli jtn 6-7kk), että sai melkeinpä koko yön olla tissiä antamassa. Itse oon jo nyt melko väsynyt, kun tää meiän tyttö 3h:n välein on tässä kuukauden verran heräillyt, että voi apua, jos sama on edessä jossain kohtaa. :D :S

    Jotkut väittää kyl, ettei puolen vuoden ikäinen välttämättä enää yöllä ees ruokaa tarvitsisi, mutta eipä se nyt ihan niinkään aina taida olla...

    Voisitko pulloon pumpata maitoa ja antaa vaikka jonain viikonloppuyönä miehen hoitaa syöttämiset? Että saisit edes yhden yön kunnolla nukkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kumpa maito vielä heruisikin pumpatessa. Yritin joulukuun alussa viimeksi pumpata ja saldona oli noin 5ml! Ennen lyhyen pumppauksen jälkeen pullossa oli helposti 80ml, joten oli pieni järkytys etten saanut kuin tuon 5ml.

      Itsekin olen lukenut tuosta ettei 6kk jälkeen lapsen tarvitsisi yöllä syödä, mutta ainakin meillä tämä on todistettu ihan vääräksi tiedoksi. :D

      Poista
  2. Mä suuresti ihmettelen niitä superäitejä, jotka lähtee töihin lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Miten ihmeessä niiden aivot toimii? Palaako aivotoiminta oikeasti enää samalle tasolle kuin ennen raskautta? Huomaan itsekin unohtelevani kaikenlaista, onneksi en kuitenkaan vaikka lasta autoon tai muuta pelottavaa..Vielä vähän lisää univelkaa ja joku vastaava tilanne voisi kuitenkin olla pelottavan lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa ihmettelin viimeksi eilen. Miten ihmeessä ylipäätänsä kukaan voi palata töihin heti kun vanhempainvapaa loppuu. Itse elättelen toiveita siitä, että ensi kesänä meillä nukuttaisiin kokonaisia öitä. Ja ehkä aivotoimintakin palaa hissukseen aiemmalle tasolle, kun on saanut nukkua ainakin kuukauden verran täysiä yöunia..ehkä!

      Poista
  3. Huonostihan sitä kestää. Huonoimpina päivinä palaa hermot monta kertaa ja saatan pojallekin huutaa kirosanoja kun se venkoilee pukemisen tai muun kanssa :( Siitä on sitten entistä pahempi mieli kun ei saa pidettyä itseään kasassa.

    Mutta onneksi on niitä parempiakin päiviä. Koetan ajatella valvomisten kanssa että aikansa kutakin, että pahimmat valvomiset olisi jo takanapäin. Tämän viikon poika on nukkunut vieressä ja heräillyt 3 - 6 kertaa yössä. Ei oo nyt oikein suunnitelmaa miten tästä edetään. Ehkä ei tehdä mitään vaan ootellaan että aika korjaa unet pidemmiksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuolla ajatuksella minäkin olen sinnitellyt, että pahin olisi jo takana päin. Vaikka tuntuukin, että pahin on tässä ja nyt.

      Viime yönä havahduin ihmettelemään sitä, että poika nukkuu vieressäni. En muistanut, että olisin käynyt hänet kantamassa siihen, mutta se on kuitenkin todennäköisempi vaihtoehto kuin että tyyppi olisi itse kävellyt siihen. Tuntui, että olisin ehkä saanut nukuttua enemmän kun poika oli viekussa. Ehkä siis palaamme perhepetiin täälläkin.

      Poista
  4. En osaa muuta sanoa kuin että voimia, ja aika samassa veneessä mennään täälläkin! Itse olen kyllä pyöritellyt ajatusta unikoulusta pahimpina öinä, mutta pitää nyt malttaa ainakin siihen, että saadaan päivään viisi ateriaa. Kaverilla oli kyllä hyviä kokemuksia, hän lopetti puolivuotiaan yösyötöt jokunen aika sitten ja kymmenen herätyksen yöt loppuivat siihen.
    Meillä nukuttiin vähän aika sitten perhepedissä väliaikaisesti, ja se tuntui lisäävän pojan yöheräämisiä (haistoi maidon?), mutta itse olin kuitenkin yhtä virkeä kuin pojan nukkuessa omassa sängyssään, koska vieressä nukkuessa saatoin nukahtaa kesken pojan syötön enkä ns. virkistynyt yöllä liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin menee vasta päivässä kaksi ateriaa, minkä takia olen myös ajatellut etten voi lopettaa yösyöttöjä. Ehkä sitten kun saa pojan tankkaamaan kunnolla päivällä voi pikku hiljaa yrittää lopettaa yösyötöt.

      Me nukuttiin pääosin viime yö taas perhepedissä ja täytyy sanoa, että nukuin itse paremmin ja samoin poika. Herätyksiä oli ehkä neljä, mikä on tosi hyvin.

      Poista

Ilahdun, jos jätät kommentin vierailustasi!