Kolme yötä on nyt takana melkoista valvomista. Joka yö ollaan vähintään yksi tunnin jakso pojan kanssa keikuttu pystyssä ja koitettu saada toista rauhoittumaan ja nukahtamaan. Musta alkoi jo tuntua, että tulen vielä hulluksi tässä hommassa. Eilen kuitenkin huomasin pojanmytyn pienessä alaleuassa minimaalisen valkoisen hampin. Nyt se siis on tapahtunut. Lapsella on hammas - ainakin melkein. No viime yönä vähän viisaampina annettiin toiselle panadolia hampikipuiluihin, mutta kyllä me silti valvottiin.
Pahoin pelkään, että sieltä on nyt tulossa koko purukalusto yhdellä kertaa ja ne huonot yöunet on nyt vaihtunut virallisesti ehkä maailman huonoimmiksi yöuniksi. Poika nukkuu aivan järkyttävän huonosti ja VÄHÄN. Mulla on oikeesti ikävä jopa niitä öitä kun heräiltiin 50 minuutin - 1,5 tunnin välein. Sillon sentään vaan herättiin ja otettiin huikka maitoa/laitettiin tutti takasin suuhun ja unet jatkui.
Tää hammastuotanto homma alkaa tuntua vähän ylivoimaiselta. Mä vielä just sain luettua Pantleyn kirjan ja olin uutta tarmoa täynnä - nyt meillä aletaan muuten nukkua! No tottakai ne hampaat päätti sillon just puhjeta ja vaikka kuinka yritän noudattaa tuon kirjan vinkkejä, ei niistä ole kyllä tähän hätään mitään hyötyä (okei, ei niitä vaikutuksia heti luvattukaan mutta...). Nytkin laps nukkuu tuolla alle puolen tunnin pätkissä ja saadaan juosta vuorotellen rauhottelemassa. Päässä pyörii vaan yksi kysymys: koska tää jatkuva heräily loppuu ja me saadaan nukkua?
Sain muuten tällä viikolla soiton Länsi-Uudenmaan sairaalasta ja mulle kerrottiin, että meille on paikka unikoulussa kesäkuussa. Mä vaan niin toivoisin, että saataisiin poika nukkumaan ennen sitä eikä tarttisi sinne lähteä. Mutta jos ei mikään muu auta, kai se on mentävä.
Voi ei, valvominen on kyllä hanurista :( Toivottavasti teillä yöt rauhottuu ja rutkasti. Ainakin purukaluston puhjettua (ei niitä legojakaan ole LOPUTTOMASTI) varmasti rauhottuu jonkun verran.
VastaaPoistaJa jos ei muuta, niin ottakaa vuoroja, pyytäkää apujoukkoja ennen kuin järki menee..
Paljonpaljon tsemppiä ja voimia!
Toivottavasti ne hampaat nyt vaan tulisi ja sit alkais uus yöelo tai siis yöunien aikakausi. Pakkohan tänkin on joskus helpottaa.
PoistaApujoukot vois kyllä olla kohta paikallaan, mutta kun poika ei tyydy oikein keneenkään muuhun kuin muhun öisin. Kai tässä on mukana vielä se kuuluisa eroahdistuskin.
Kiitos tsempeistä ne tulee tarpeeseen! :)
Te ootte oikeesti ihan uskomattomia kun ootte jaksaneet näin kauan ilman apua ja niin vähillä unilla! Hampaiden tulo ei varmasti nyt auta asiaa yhtään..
VastaaPoistaToivottavasti nukkuminen alkaisi sujumaan ennen kesää niin unikoululle ei olisi tarvetta.
Joo vähän uskomattomalta tässä on alkanut tuntuakin. :) Noi hampaat on kyllä oikein piste i:n päälle. Vähistä unista kun otetaan vielä osa pois niin..
PoistaJa munkin suurin toive olisi, että yöt alkaisi sujua ennen kesäkuuta ja vältyttäisiin siltä unikoululta.
Anteeks, mutta on kiva lukea, että joillakin muillakin ei nukuta... Syksyllä valitin, että saispa nukkua joskus yli 2h putkeen ja nyt se 2h tuntuukin jo aika luksukselta. Poika päälle 8kk. Lisäks vielä ei oikeen kiinteistä hurjan innostunut (ennakkoluuloinen, valikoiva) ja eroahdistusta. Heikkohermonen äiti ja samanlainen isosisko niin johan on päivissä riemua. :)
VastaaPoistaKyllä siitä saa kummasti voimaa, kun tietää ettei ole yksin tän asian kanssa. Kumpa vaan kaikki vauvat voisivat nukkua hetikohta niitä 8h yöunia. :)
Poista