torstai 29. joulukuuta 2011

Rv6 ja migreenin kakkiainen

Pelkkää odotteluahan tämä alkuraskaus on. Raskausviikko kutosen kunniaksi eilen aamulla iski migreeni joka ei meinaa luovuttaa millään. Panadol ei paljon auta ja soittelin jo neuvolaankin apuja. Lääkäri neuvoi vaan ottamaan kaksi pandolia kolme kertaa päivässä, no sillä mennään sitten. Kumpa huomenna olisi jo parempi päivä päänsäryn suhteen.

Raskausoireita ei ole juurikaan ollut/tullut. Rinnat on arat ja siinäpä se suurin piirtein sitten onkin, mutta hyvä näin jos vaan masussa kaikki on kunnossa. Neuvola ja varhaisultra ovat vihdoinkin ensi viikolla, onneksi joulu ja nyt tämä uusi vuosi vähän nopeuttavat ajan kulumista.

Kovasti odotan, että masu kasvaisi ja ensimmäinen kolmannes olisi ohi ja voisi olla avoimempi tästä raskaudesta. Kerroimme jouluna äidilleni ja siskolleni raskaudesta ja heidän reaktionsa olivat <3. Molemmat ovat tienneet toiveista ja hoitojen aloitteluista ja oli ihana kertoa vihdoin hyviä uutisia. Muille kerromme myöhemmin, kun nyt ensin varmistuu, että masussa on oikeasti joku elossa.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Rv5 ja joulu

Voin kertoa, että jumppaan meno näin alkuraskaudesta ei ole yhtään hyvä idea. Tissit oli niin kipeät, että kaikki käsien liikkeet ja hypähdykset olivat melkoista tuskaa. Harkitsin jopa kesken kaiken pois lähtemistä, mutta päätin kuitenkin kärsiä ja tehdä puolella teholla. MUTTA en tosiaankaan valita vaan kärsin mielelläni tissikivuista ja jätän jumpat nyt alkuun vähemmälle. :)

Etova olo on löytänyt myöskin luokseni ja hammaspesu on vakkari yökkäysrefleksin aiheuttaja ja toinen on syömättömyys. Ruokaa pitäisi olla koko ajan lähellä, että voisi mussuttaa tasaiseen tahtiin jotakin. Saas nähdä pääseekö tässä vielä ihan tosi toimiinkin eli oksentamaan. :D Sen voisin kyllä skipata ihan suosiolla!

Joulu on jo ihan ovella. Lahjat on ostettu ja pitäisi alkaa paketoimaan niitä. Tänäkin vuonna innostuin lahjojen ostosta ja budjetit paukkui mukavasti. Onneksi sentään ei vielä tarvitse itse tehdä jouluruokia, joten säästän sitten niissä. :) Kai tästä voisi itsekin vetäytyä takavasemmalle ja jättää kirjoittelut joulun ajaksi, toivottelenkin siis kaikille IHANAA JOULUA!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Salailu

Miten kukaan ikinä pystyy salaamaan raskautensa ensimmäisen kolmanneksen ajan?! Näin tänään pitkästä aikaa vanhan ystäväni ja menimme syömään. Kun tarjoilija tuli kysymään mitä otamme juotavaksi ystäväni pyysi valkoviiniä...samalla tajusin, että helvetti mitä minä nyt sitten tilaan etten heti herätä epäilyksiä. Kokista, vichyä, viiniä myös?! Menin niin lukkoon, että tilasin viiniä pienimmän mahdollisen määrän ja ajattelin, että jos ystäväni käy vaikka vessassa kippaan ne viinit johonkin ruukkuun. Tilauksemme jälkeen ystäväni totesi, että no ainakaan kumpikaan meistä ei ole raskaana! Jepjep tähän koitin hymyillä hyvin vakuuttavasti.

Tietenkään ystävälleni ei tullut vessahätää missään kohtaa ja sain pyöritellä sitä viiniä siinä lasissa koko parin tunnin ajan. Päätin sitten kostuttaa vähän huuliani ja todeta, että onpas pahaa ja viikonloppu varmaan verottaa ettei oikein maistu. Mietin kyllä jälkeen päin, että sanoin ystävälleni myös etten tehnyt viikonloppuna mitään. Heh aikamoisen sepustuksen kehittelin, joten saa nähdä uskoiko hän sanaakaan. :D

Tässä kohdin ei vain haluaisi kertoa vielä kenellekään raskaudesta kun ei itsekään tiedä mitään varmaa ja kun kyseessä on ihminen jota näen melko harvoin enkä siis muutenkaan olisi hänelle asiasta ensimmäisenä kertomassa. Miten muut selviää tällaisista tilanteista? En taida muutamaan viikkoon käydä missään mistä voi joutua tilaamaan jotain alkoholipitoista.

torstai 15. joulukuuta 2011

Tunnekuohu

Jep, melkoinen tunnekuohu oli eilen, minkä varmaan kirjoituksestakin huomasi. Tänään on mieli alkanut tasoittua ja alkanut ajatella positiivisemmin. Eilen illalla vielä pelästyin kun kivut oli aika kovat ja rusehtavaa vuotoakin oli tullut pari tippaa pikkuhousunsuojaan.

Tänään aamulla piti testata vielä CB viikkonäytöllisellä ja aika uskomattomalta tuntui, kun testi joka on aina kertonut sen karun totuuden EI RASKAANA kertoikin nyt aivan muuta. Näyttöön ilmestyi Gravid - Raskaana 2-3. Kai se on nyt sitten uskottava, että voin ihka ensimmäistä kertaa ikinä sanoa olevani raskaana. Vielä kun sen jollekin voisi sanoa.

Pelko persiissä on kyllä melkoinen. Selvitäänkö tässä elokuulle asti ja mitäköhän ultrassa näkyy..on tässä tullut mietittyä jo läpi kohdunulkoisenkin mahdollisuus. Pitäisi löytää se mielen tasapaino ja lopettaa turha mietiskely, kun itse tässä ei kuitenkaan voi mihinkään vaikuttaa.

Kaiken lisäksi jotenkin ajattelen, että melko "helpostihan" tämä kävi, toiset joutuvat käymään läpi niin paljon enemmän. Voiko sanoa, että hieman ehkä syyllinenkin olo?

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Joululahja?

Täällä ei vieläkään ole kuukautiset alkaneet. Lauantaista asti ollut melkoisia kuukautiskipuja ja lauantaina tuli myös vähän punertavaa vessakäynnin yhteydessä paperiin. Finnejä ei ole eikä tissitkään ole järin kipeät. Panadolia olen syönyt noihin kipuihin.

Päätin, että tänään aamulla teen testin. Olin nähnyt kahtena yönä untakin testin tekemisestä ja molemmilla kerroilla testeihin tuli kaksi selkeätä viivaa. No tein siis aamulla testin, elämäni ensimmäistä kertaa käytin liuskatestiä. Aamulla sikkuraisin silmin sitten tiirailin testiä ja mielestäni siihen alkoi hahmottua toinenkin viiva. Oli pakko kipittää repimään ukkokin sängystä sitä testiä tiirailemaan. Ja KYLLÄ me siinä pikkuruisessa liuskatestissä nähtiin kaksi viivaa. Toinen tosin paljon testiviivaa haaleampi, mutta kyllä siinä väriä oli ja selkeä viiva.

Tätä uutista on tässä yrittänyt koko ajan sisäistää. Ajettiin jo apteekkiinkin hakemaan pari testiä lisää. Yritän kuitenkin rauhoittaa mieltäni sen verran, että teen toisen testeistä vasta huomenna ja toisen ehkä ylihuomenna. Eihän tätä voi uskoa todeksi.

Soittelin sitten jo polillekin kysyäkseni miten tästä eteenpäin edetään, kannattaako vielä tehdä toinen testi varmistukseksi. Puhelimessa ollut nainen hieman ehkä tylysti vastasi, että mitä sitä testaamaan sinähän olet raskaana eikö niin. Tästä vähän hämääntyneenä totesin, että niin kai sitten. Kyselin varhaisultraan pääsystä ja hän sanoin, että varataan aika. Kerroin, että mahdollisuus olisi monisikiöraskaudelle. Hän katsoi tietojani ja kuulosti siltä, että suuttui kun olemme olleet yhdynnöissä. Lääkäri kuulemma oli kirjoittanut, että olimme sopineet ettei ajoitettuja yhdyntöjä tähän kiertoon. Totesin, että en ole tehnyt mitään ovulaatiotestejä eikä minulla ole varsinaisesti käsitystä siitä, koska ovulaatio on ollut. Hänen mukaansa ovulaatioita on voinut olla useita ja siittiöt voivat elää jopa sen 5päivää sisälläni! Itse en ole ikinä törmännyt tuollaiseen faktaan useista ovulaatioista. Lisäksi olisi luullut, että lääkäri antaa ehdottoman yrityskiellon jos pitää tilannetta epäsuotuisana, sen sijaan hän sanoin ettei nyt anna ehdotonta yrityskieltoa. Silloin jos minulle sanotaan noin ja lasta ollaan toivottu jo pitempään ei varmasti halua heittää hukkaan yhtäkään mahdollisuutta.

No joka tapauksessa tämän puhelun jälkeen olen ollut hyvin ahdistunut. Varhaisultra on vasta tammikuun ensimmäisellä viikolla ja silloin saadaan tietää onko meillä ylipäätänsä alkiota masussa vai useampikin alkio. Koitin jo googletella, että olisiko jossain yksityisellä voinut käydä aiemmin tilannetta tarkistamassa. Oman mielenrauhan kannalta olisin sen mieluusti tehnyt, mutta ilmeisesti yksityisellä olisivat voineet ultrata vain viikkoa aikaisemmin kuin nyt tuolla polilla. Enpä tiedä, että viitsinkö maksaa yhden viikon takia 90-150€.

Tämä on ihan kamalaa...minun pitäisi iloita tuosta toisesta viivasta testissä, mutta nyt mietinkin vaan sen polin hoitajan sanoja ja suuttumusta. Entäs jos meille tulisikin kolme vauvaa kerralla? Eihän sekään nyt mikään maailman loppu olisi, toivottavasti. Eikö kuitenkin ole todennäköisintä, että siellä vain yksi olisi? Mistä saan mielenrauhan seuraaviksi kolmeksi viikoksi, ehdotuksia?

lauantai 10. joulukuuta 2011

Pettymys

Lauantain kunniaksi on alkanut tulemaan kuukautisia edeltäviä oloja, kuten jalkasärkyä ja alavatsan kipuja. Tässä se taisi sitten olla tämän kierron osalta. Ei ollut apuja kolmesta munarakkulastakaan... Laitoin jo pari siideriäkin jääkaappiin. Tuntuu nimittäin sille, että tähän ketutukseen voisin pari juodakin.

Mitään testejä en edes viitsi tuhlata kun olot antaa sen verran hyvin osviittaa siitä mitä tuleman pitää. Kai sitä maanantaina pääsee taas varailemaan uutta aikaa seurantaultraan. Sama pettynyt olo taas niin kuin joka ikinen kerta kun on nämä samat tuntemukset tulleet. Nyt vaan odotellaan vuodon alkamista, jipii!

torstai 8. joulukuuta 2011

Tänään

Aloin vakavissani miettiä, että menisin kokeilemaan akupunktiota. Muistelisin, että olen jostain lukenut siitä saattavan ehkä mahdollisesti olla jotain apua?! Kuka tietää... Löysin kuitenkin nopeasti netistä paikan joka on lähellä ja klinikkaa pitävä kiinalainen nainen on erikoistunut mm. lapsettomuuteen. Hänellä näytti olevan tutkinnot niin perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä kuin länsimaalaisestakin. Onko kenelläkään akupunktiosta kokemuksia tähän lapsettomuuteen liittyen?

Itse en oikein tiedä mitä siitä ajattelen, mutta ei kai se kokeilu ole mistään tai keneltäkään pois. Jos sitä edes rentoutuisi hetkeksi ja unohtaisi kaiken muun, olisi se varmasti rahojen väärti. Tietenkään ei haittaisi jos se vaikka saisi mut superhedelmälliseksi ja pamahtaisin heti raskaaksi, mutta sitä en nyt ehkä kuitenkaan usko.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Josko nyt tai ei ehkä kuitenkaan.

Onko tissit kipeät? Onko nippailuja, entäs finnit - miksei ne ole vielä putkahtanut naamaan? Tuntuu, että pää poksahtaa kohta kun koittaa näitä kaikkia tuntemuksia ja tuntemattomuuksia tulkita. Voisko sitä vaan kytkeä aivoista jonkun nappulan off-asentoon loppukierron ajaksi, sillä rehellisesti sanottuna onhan tää nyt ihan älytöntä pähkäilyä.

Kyllä se testi tai ne alkavat kuukautiset varmaan sitten kertoo olenko raskaana vai en. Tuskin on kamalan tarpeellista näitä kehon mukamas "viestejä" tulkita tämän parisen viikkoa ovulaation (jota en edes pongannut) jälkeen.

Joka toinen hetki sitä unelmoi siitä plussasta testissä ja vauvasta masussa, ja seuraavalla hetkellä sitä koittaakin palata maan pinnalle ja miettiä, että miksi se nytkään tärppäisi. Okei clomit on apuna, mutta mikä todennäköisyys, että ekalla clomikierrolla tärppäisi? Joku 0,0001%? Sehän onkin ihan järisyttävä todennäköisyys, täytyy varmaan jo alkaa suunnittella tulevaa, koska jos ei suunnittele kaikkea valmiiksi mitäs siitä sitten muka tulis?

Miten tässä näin kävi, että lapsettomuus valtasi mun/meidän elämän eikä anna sitä takaisin?

lauantai 3. joulukuuta 2011

Nothing

Ei yhtään mitään uutta kerrottavaa. Vielä ainakin viikko siihen, että voi alkaa odotella kuukautisia alkaviksi. Ensi maanantaina pitää käydä labrassa verikokeissa niin nähdään onko tapahtunut oikeita asioita oikeaan aikaan.

Ihanaa kuitenkin kun nyt on neljä päivää vapaata ja vasta keskiviikkona pitää palata töihin. Lomailu on parasta! Ja jotenkin kummasti sitä toivoisi, että voisi alkaa jo odottamaan mammalomaa.