Helmikuun viimeinen

Tämä kuu on hujahtanut sellaisella vauhdilla et ohhoh. Masu on vähän pyöristynyt ja tilailin H&M:ltä vähän mamapaitoja. Yhdestä niistä sain heti uuden lempparin itselleni ja muutenkin mukavampi pitää väljiä paitoja vielä tässä vaiheessa kun ei ole selkeää raskausmasuakaan. :)

Auringon paiste saa hyvälle tuulelle ja tuntuu heti paljon keväisemmälle. Kyllä tästä synkkyydestä on jo saanutkin tarpeekseen. Meillä onkin edessä viikonloppuna mökkireissu, joten toivottavasti hyvä ilma jatkuu. Kävin tänään lisäksi törsäämässä rahaa ihaniin meikkeihin, joten on montakin syytä olla hyvällä tuulella.

Tajusin tuossa eilen, että olen syönyt ilmakuivattua kinkkua ihan onnessani ja ilmeisesti sekin löytyy "kiellettyjen" ruokien listalta!? Itse en kylläkään ole edes saanut mitään listaa noista kielletyistä ruoista. Blaah..olen niin huono olemaan raskaana tällaisten asioiden suhteen. :D Muutoin kaikki on mennyt ihan kivasti, mitä nyt tänään vähän yritti närästää ja suonenveto tuntuu olevan herkässä pohkeissa ja jalkapohjissa. Lisäksi aivastelu tuottaa melkoista vihlontakipua tuolla alavatsassa ja pissahätä on kyllä koko ajan. Eipä tässä kyllä mitään valittamisen aihetta ole, kun olen näin vähällä päässyt.

Hippu möykkynen tänään 15+1.

14 viikkoa

Niin "kauan" olen ollut raskaana. Mahakumpu on kyllä kasvanut vaikka näyttääkin vielä enempi läskipallukalta kuin vauvamasulta. Oireet on olleet kyllä todella vähäiset. Ainoina on ollut satunnaisesti kipeytyvät tissit, pientä suonenvedon tynkää jaloissa ja öinen vessassa ramppaaminen. Lisäksi tietysti nenä on ollut tukossa ja kurkussa tuntuu olevan paljon limaa. Ei siis mitenkää hullummat oireet.

Näin viikonloppuna ystävääni, joka sanoi, että tajusi vasta jälkeen päin olleensa raskausaikana ihan hullu akka. Olenkin tässä koittanut pohdiskella, että olenko itse muuttunut jotenkin äkäisemmäksi ja onkohan tuolla ukolla vähän rankempaa minun kanssani tätä nykyä. Noh eihän hänellä ole enää kuin 26 viikkoa kestettävänä, mikäli olisinkin jotenkin hankalampi tapaus nykyään. :D Mitäänhän en tietenkään ainakaan tässä vaiheessa myönnä.

Tuossa eilen rupesin lisäksi tosissani miettimään synnytystä. Kivaahan se on kun vauva tuolla masussa kasvaa, mutta se pitää sieltä tosissaan elokuussa uloskin saada. Aikamoista, sanon minä! Uteliaisuuttani olen lueskellut netistä muiden synnytyskertomuksia ja rehellisesti sanottuna en tiedä olisiko pitänyt jättää se tekemättä. Uskon  ja luotan itseeni sen verran kuitenkin, että eiköhän siitäkin koettelemuksesta selvitä. Pitää koittaa pitää mieli avoinna ja ajatella sitä uutena kokemuksena. Selviähään siitä kaikki muutkin, enemmän tai vähemmän paikat ehjinä. :D

Krooh pyyh..

Tuntuu, että olen nukkunut koko menneen viikon. Yhdeksältä illalla on jo niin väsynyt, että sänky kutsuu. Yhdeksän tunnin yöunienkaan jälkeen ei millään haluaisi nousta ylös ja lähteä töihin.

Kesälomista on alkanut olla töissä puhetta ja porukka jo miettii miten voitaisiin olla sopivasti kaikki vuorotellen lomalla siten, ettei kauhean moni olisi poissa samanaikaisesti. No muitapa odottaa yllätys kun ilmoitan omasta kesälomastani joka nyt sattuneesta syystä sattuu olemaan hieman pitempi loma. Tuntuu tavallaan kurjalta kertoa, että jään vuodeksi pois, kun töissä on tällä hetkellä niin kivaa. Mutta kivempaa minun on siltä oman pienen möykyn kanssa kotosalla ihmetellä elämää. <3

Taas tässä odotellaan seuraavia etappeja eli masun kasvamista, ensimmäisten liikkeiden tuntemista ja rakenneultraa. Kumma kyllä mulla ei edelleenkään ole mitään tuntemuksia siitä kumpi olisi tuloillaan. Ultrassa aiomme sitä kyllä kysellä, niin on sitten kivempi alkaa valmistautua tulevaan. Jänskättää!

Haaste :)

No niin, lupailin vastata Lunalta saamaani haasteeseen ja tässä se nyt tulisi:


"Kerro (ilman materiasyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa.“


Ostaisin
1.  hulppean kaupunkikodin Helsingin keskustasta
2.  hulppean kakkoskodin jostain maalta niin, että olisi kaikki mukavuudet ja lääniä vaikka muille jakaa
3.  autot itselleni ja tuolle ukko-kullalle
4.  järjestäisin sellaiset häät, että oksat pois
5.  lopuksi tietysti vielä kunnon honeymoon reissu


Haastan vastaamaan kaikki, jotka vaan haluavat vastata... aka kaikki on jo varmaan ehtinyt vastailla kun itse tulen näin jälkijunassa. :)

Täydellisyys

Pieni möykky oli muuttunut ihan vauvaksi tässä kuukaudessa. Sydän on pakahtua onnesta. <3 Oli uskomatonta nähdä se pienen pieni ihminen sisälläni köllimässä kädet rennosti pään takana ja jalat ristissä, välillä moikkaili sentään toisella kädellä äitiä ja isiä. Fiilis on uskomaton!

Aluksi jo hieman säikähdettiin kun ultraus aloitettiin mahan päältä tehtävällä laitteella eikä sillä löytynyt yhtään mitään. Jouduttiin siis ultraamaan alakautta, että pikkuinen piilottelija löytyi, mutta pääasia että löytyi. Meidän möykky päätti tehdä myös mahdollisimman hankalaksi niskaturvotuksen mittaamisen eikä suostunut kääntymään sivuprofiiliin. Hän halusi näyttää vaan selkää tai katsella suoraan kameraan. Alavatsa on ihan hellänä siitä kaikesta paineluhytkyttelystä mitä jouduttiin tekemään, että saataisiin pikkuinen kääntymään. Välillä jouduin seisoskelemaan ja vähän hyppimäänkin, että saatiin kelvollinen kuvakulma. Niskaturvotus saatiin kuin saatiinkin mitattua ja se oli vain millin luokkaa. So far so good siis. :)

Ultraaja oli mukava hieman vanhempi nainen, joka nappaili meille todella innokkaasti kuvia pikkuisesta. Saatiin mukaan 8 kuvaa, joista ehdoton lempparini on päänyläpuolelta otettu kuva jossa näkyy niin tarkasti pienen pieni käsi sormineen kaikkineen. <3

Tuon eilisen jälkeen olisi tehnyt mieli kailottaa kaikille meidän pienestä ihmeestä, mutta hillitsin itseni. Tänään kuitenkin jo päästään kertomaan muutamille ihanille ystäville.

Miten tässä millään malttaa odottaa seuraavaan ultraan, että pääsee taas näkemään rakkauden.