torstai 26. kesäkuuta 2014

Rv30

Yritin ottaa ite masukuvaa ja eihän siitä mitään tullut. Kuvattomuus siis jatkuu..

Raskausviikko 30 starttasi maanantaina, viimeinen kolmannes siis menossa. Jäin tänään sairaslomalle, ainakin pienelle sellaiselle. Eilen nimittäin supisteli tosi ikävästi, kun töiden jälkeen käveltiin kauppaan. Vauhti nyt oli luokkaa etana, kun tuo liki 2-vuotias halusi kävellä itse ja tutkia kaikki mahdolliset asiat matkan varrella. Mutta silti se pisti supistelemaan kivuliaasti. Ensi tiistaina on neuvola, pitää katsoa tilannetta silloin uudestaan. Työpäiviä nyt muutenkaan enää olisi kuin 8 kappaletta.

Pesänrakennus vietti on tullut kylään oikein ryminällä. Pitäisi päästä sisustamaan vaan sisustamisen perään. Ja ai että mieltä lämmitti, kun tuli tieto, että meidän uudet vaunut on lähtenyt tiistaina Hollannista kohti kotia. Kiva, että kaikki on tällä kertaa varmasti valmiina, jos pikkuinen tulisikin taas vähän etuajassa.

Kasvava masu on aiheuttanut paljon enemmän kremppaa tässä raskaudessa verrattaen edelliseen. Lonkat naksuu ja nivuset huutaa hoosiannaa. Tyyppi vaan mesoo menemään niin, että istuminen ei ole kivaa eikä kyllä nukkuminenkaan. En silti valita, en ikimaailmassa. Vaan olen kiitollisin ikinä tästä toisestakin pallerosta, jolla meitä siunataan. Välillä huomaan vaan fiilisteleväni tulevaa pienokaista - niitä pieniä jalkoja ja käsiä ja ah, sitä vastasyntyneen tuoksua.

Tämmösiä sekasia ajatuksia tänään.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

92 päivää jäljellä

Niin väittää raskauskalenteri. Aika juoksee. Maha pomppii ja paikat kipeytyy ihan erilailla tässä toisessa raskaudessa. Mun vauvasta on kovaa vauhtia tulossa isoveli, voi että. Henkisesti olen koittanut nyt varautua, että ehkä tää uusi tyyppikin päättää syntyä kuukauden etuajassa ja nyt jo tavallaan toivon, että tuliskin vähän aikasemmin vaikkei nyt ehkä kuukautta ennen sitten kuitenkaan.

Kesä on parhautta. Meillä on ton tulevan isoveljen kanssa kunnon kukkaprojektit parvekkeella ja eilen löydettiin ihan oikea krassin alku meidän laatikosta, vau. Laps on kova poika kasteleen kukkia ja ihan senkin puolesta hyvä, että istutettiin krasseja - ne kun saa ihan lillua vedessä eikä tykkää siitä mykkyrää.

Käytiin tilaamassa lapselle oma ison pojan sänkykin Stockalta. Saa nähdä malttaisko eräs siirtyä siihen nukkumaan apunsa (lue pupunsa) kanssa. Toivotaan niin. Pinnis kun ei ole oikein ollut pojan mieleen niin erään pellavapään löytää nukkumasta äidin ja isin välistä joka yö...

Muuten täytyypä kirjata tännekin ylös, että meidän perheessä ei olekkaan enää kahta äitiä vaan nykyään täältä löytyy äiti ja issssssshi.