Pikapäivitys

Tänään olisi rv 36 tullut täyteen, mahan kasvattelu tyssäsi kuitenkin jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kun vauva syntyi rv 35+5. Tänään kotiuduttiin sairaalasta ja kaikki on hyvin. Yritän tulla pian kertomaan vähän lisää.

Niin ja tärkeimmät tietysti vielä eli strategiset mitat: 3320g ja 48cm. <3

Kuulumisia

Viime torstaina oli siis neuvolalääkäri. Ensinnä meidät vastaanottanut terkkari ei ollut omamme ja tämä tapaus olikin melkoinen lässyttäjä. En oikein pidä lässyttäjistä, joten alku ei ollut lupaava. Positiivista oli kuitenkin se, ettei paino ollut noussut julmetusti. Painoa oli kertynyt 246g viikossa ja kokonaisnousu on nyt n. 9kg.

Seuraavaksi siirryin lääkärin puolelle ja mies lähti hoitamaan asioita. Lääkäri tuntui itseäni nuoremmalta ja jotenkin mielestäni hänellä oli puutteelliset sosiaaliset taidot. Koko käynti oli jotenkin vaivaantunut tunnelmaltaan. Hän siinä kyseli, että turvottaako ja tuijotti nilkkojani, oikein muuta hän ei osannutkaan kysellä. Turvotusta ei siis pahemmin ole ja sormuskin mahtuu sormeen ihan vaivatta. Hän siinä sitten kuunteli sydänäänet, tunnusteli mahan päältä tarjontaa sekä teki pikaisen sisätutkimuksen. Käsikopelolla hän epäili, että vauva on edelleen poikittain - jes. Sf-mitta oli kuulemma 31, hieman keskikäyrän yläpuolella siis mennään. Sisätutkimusta hän kommentoi vain sen verran, että kohdunsuu on pehmennyt, mikä kuuluu asiaan - ahaa.

Siinäpä se sitten oli. Hyvä, että muisti täydentää parit merkinnät neuvolakorttiin. Onnekseni hän kuitenkin halusi laittaa lähetteen äippäpolille tarjonnan tarkistukseen. Muutoin jäikin koko käynnistä aika tyhjän kanssa olo.

Tänään posti toikin jo kirjeen, jossa minulle ilmoitettiin, että minulle on varattu aika äippäpolille ensi viikon keskiviikoksi. Oi toivottavasti tämä käynti korvaa tuon edellisen käynnin jättämän tyhmän fiiliksen.

Huomenna olisi ohjelmassa tutustumiskäynti synnytyssairaalaan, saas nähdä millainen kokemus siitä tulee.

Poikkihippuli rv 34+6

34 viikkoa raskautta takana

Aika on kyllä mennyt nopeasti ja h-hetki alkaa lähestyä. Tuntuu siltä etten tiedä mistään mitään ja kaikki on ihan kesken, kun puhutaan vauvasta. Haettiin tänään miehen kanssa äitiyspakkaus vihdoin postista. Katsoin sisällön nopeasti läpi ja sitten pakkaus jäikin keittiön lattialle odottamaan miehen kotiin paluuta. Olo on jotenkin vetämätön enkä oikein jaksa tehdä mitään. Pitäisi ehdottomasti järjestää kaappeja, siivota ja ostaa vauvan vaatteille lipasto. Olisi myös ehkä paikallaan jo alkaa pikku hiljaa laittamaan makuuhuonetta sellaiseksi, että sieltä löytyisi myös hoitopöytä sekä pinnasänky. En vaan yksinkertaisesti jaksa touhuta. Aamulla kun nousee sängystä on jalat jo valmiiksi kipeät, mitä tämä tämmöinen on. Olen muka juuri nukkunut yöunet, mutta jalat eivät ole siltikään palautuneet.

Raskaus alkaa siis viedä voiton minusta ja odottelen jo innolla raskauden jälkeistä aikaa. Välissä toki pitäisi vielä selvitä synnytyksestäkin, mutta koitan olla ajattelematta sitä liikaa etten alkaisi panikoida. Torstaina onkin sitten vuorossa toinen neuvolalääkäri ja odottelen sitä, jotta saisi taas lisätietoja vauvan mitoista ja asennosta. Olen kovasti koittanut miettiä miten päin pikku herra tuolla köllöttelee, mutta muusta en ole päässyt perille kuin siitä, että kovasti hän on mieltynyt tuohon masun oikeaan puoleen.

Rautatabletitkin loppuivat ja olen miettinyt, että pitääköhän niitä vielä käydä ostamassa lisää. Hemoglobiini oli viimeksi kyllä melko alhainen, että ehkä sen puolesta pitäisi hakea vielä yksi satsi niitäkin mokomia apteekista. Ehkä lisärauta auttaisi myös tähän uupuneeseen olemukseen ja saisin puhtia laittaa paikat järjestykseen...ehkä.

Me likes Kela

Kelasta siis kuului vihdoin ja kaiken kukkuraksi vielä tosi hyviä uutisia. Sain yllättyä positiivisesti äitiys- ja vanhempainrahapäätöksistä - ei siis tarvitse ainakaan pahemmin rahasta stressata vaikka Kelan tuilla mennäänkin. Pakkauksestakin oli saatu myös vihdoin päätös ja nyt sitten odotellaankin sen saapumista.

Lomailtiin tuossa hieman ja oltiin ensin vajaa viikko vuokramökillä ja sitten reilu viikko meidän omalla mökillä. Omalta mökiltä pörrättiinkin kauppoihin tosi ahkerasti ja ostettiin vauvalle vaatteita. Minulle kun alkoi jo iskeä paniikki siitä, ettei meillä ole mitään mihin vauvaa pukea. Nyt onkin sitten pieniä bodyja ja housuja kokoa 50-62cm riittävästi. Yöpukuja pitää vielä mennä ostamaan ja sen jälkeen voinkin jo hieman rauhoittua.

Imetystyynykin kipaistiin hakemassa ennen lomalle lähtöä. Pikkaisen kirpaisi kyllä maksaa siitä mokomasta 79€, mutta on se kyllä helpottanut nukkumista, kun sen voi laittaa jalkojen väliin tukemaan. Olisi niitä varmasti halvemmallakin saanut, mutta ihastuin Doomoon Buddy imetystyynyyn ja eihän siinä enää muut tuntunut miltään.

Muut ostostelut onkin sitten vieläkin tekemättä, eikä sänkyäkään olla vielä äidiltäni saatu. Hän kun ei ole sitä ilmeisesti vieläkään ehtinyt kaivaa varastosta. Mutta kaipa tässä vielä hyvin ehtii - toivottavasti.

Tänään on ollut niin ihana ilma ja olinkin siitä nautiskelemassa ystävien kanssa. Bikineissä näytän kyllä rantapallon nielaisseelta, mutta väliäkös sillä. Ainoastaan käy ärsyttämään satunnaisten ihmisten tuijotus - ihan kun en huomaisi heidän katseitaan. Tekisi mieli kommentoida jotain heidän kropistaan. Murr.
Muutoin siis kaikki hyvin, aurinko paistaa ja elämä hymyilee. :)


Mami ja rantapallo rv33+1