Hassua kyllä välillä tulee sellainen olo, että ei sillä omalla lapsella niin kauheaa kiirettä olisikaan. Meillä kun olisi häät tulossa puolentoista vuoden päästä ja aloinkin ajattelemaan, että ehkä ennen häitä voisi pitää pienen tauon tästä yrittämisestä. Onko tämä ihan pöhkö ajatus? Ristiriitaisin tuntein tätä pohdiskelen, toisaalta me halutaan lasta enemmän kuin mitään, mutta sitten taas toisaalta pieni taukokin voisi tehdä hyvää tästä koko hommasta. Tää kuulostaa itelle niin hullulta!
Hääpäivänä olisi ihanaa kun voisi keskittyä 100% vaan tuohon ukkoon ja nauttia siitä päivästä, joten voisi olla hankalaa jos olisi esimerkiksi viimeisillään raskaana tai sitten jos olisi ihan pikkuinen vauva, josta emme luonnollisesti haluaisi olla erossa hetkeäkään. Onko tämä nyt itsekästä ihmiseltä joka on lapsettomuushoitoja aloittelemassa? Kauheaa painia itsensä kanssa.
Uskaltauduin kertomaan omia tuntemuksia tuolle miehellekin ja hän kyllä ymmärsi asian hyvin ja sanoi, että miksikäs ei voitaisi pitää pientä taukoa. Niin miksiköhän sen myöntäminen itselle on kuitenkin lopulta niin vaikeaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun, jos jätät kommentin vierailustasi!