Pieni ihme

Nukkuva vauva on ehkä kaunein asia maailmassa. <3 Mietin tässä juuri sitä miten jokainen äiti näkee oman lapsensa maailman söpöinpänä ja ihanimpana otuksena. Ja niin sen kuuluukin olla. Lisäksi jokainen äiti näkee oman lapsensa kehityksen aivan ainutlaatuisena ja on ehkä eniten ylpeä siitä oman palleron oppimasta uudesta asiasta. Tuntuu välillä, että silmilleni on laitettu vaaleanpunaiset lasit joiden läpi katselen maailmaa tällä hetkellä - kaikki on niin ihanaa. Toki vaikeitakin hetkiä on, mutta yksi hyvä hetki kumoaa ainakin sata huonoa.

Aika kuluu todella, todella nopeasti ja välillä toivoisin sen vähän hidastavan tahtiaan. Minun pienen pieni vauva kasvaa niin nopeasti, että kohta huomaankin sen jo kävelevän. Meillä on ensi viikolla nelikuis-synttärit ja taas päästään neuvolaan ihmettelemään pojan kasvua. Heinäkuusta tuntuu olevan jo ikuisuus...

Kehitystä

Meillä poika keksi, että istuminen on paljon kivempaa kuin makaaminen. Niinpä siis hän pönkeää itsensä vaikka väkisin sylissä istumaan. Hän myös nauttii siitä kun vedän hänet käsistä istumaan, takaisin selälle meno ei sitten nappaakkaan yhtään ja hän yrittää estää kaikin voimin sen tapahtumisen. Lisäksi entinen raivarin aiheuttaja eli masulla olo on alkanut olemaan pojan mielestä ihan huippua. Nyt ollaankin alettu treenata selältä masulle kääntymistä ja ollaan siinä vaiheessa, että jos pojan auttaa kyljelleen osaa hän siitä itse kiepsahtaa masulle. Paljon on siis tapahtunut edistystä eikä poika ole enää pikku pötkö joka makaa paikallaan.

Juttua myöskin riittää ja nauruakin saadaan kuulla monta kertaa päivässä, ihana hymypoika meillä. Hampaitakin taitaa pukata oikein olan takaa, kun kuola valuu valtoimenaan ja kädet ovat koko ajan suussa. Kuuluu oikein kauhea lussutus kun hän nautiskelee nyrkeistään. Ilmeisesti hampaista johtuu myös ajoittainen kitinä.

Syömisen ohella on vieläkin tullut kauheita itkukohtauksia eikä niihin auta muu kuin ottaa poika syliin ja rauhoitella häntä. Masuvaivoihin on auttanut äipän maidoton ruokavalio ja aionkin jatkaa sitä vielä ainakin parisen viikkoa, minkä jälkeen pitääkin taas poiketa lääkärissä keskustelemassa jatkosta.

Takapakkia onkin sitten tullut nukkumisen suhteen. Aiemmin putkeen nukutut 5-7 tunnin yöunet (joita jatkettiin yhdellä syötöllä vielä pari tuntia) on vaihtunut 2-3 tunnin pätkiin. Äiti ei ole yhtään mielissään tästä "edistyksestä", kun muutenkin on niin masentavan pimeää, että mielummin nukkuisi kunnon yöunet. Unien pituus ei ole myöskään ainut joka on tässä kärsinyt vaan itse nukahtamisesta on tullut järjetöntä taistoa. Tissille poika nukahtaa enää harvoin eikä omassa sängyssä itsekseenkään saa unen päästä kiinni. Väsynyt hän kyllä on niin, että silmät oikein punottaa, mutta nukkumaan ei malta millään rauhoittua. Ollaan yritetty noudattaa rutiineita, kuten yövaipan ja yökkärin vaihto sekä hämärässä syöttäminen sängyssä maaten. Poika saattaakin nukahtaa näiden toimien jälkeen, mutta herää 15 minuutin sisällä ja siinä sitten ollaankin. Jostain kumman syystä paras nukuttamistapa on ollut laittaa poika turvakaukaloon ja kanniskella häntä siinä pitkin kämppää. Homma vaan on turhan hikistä ja uuvuttavaa, että sitä mielellään joka ilta tekisi. Mutta näillä mennään ja toivotaan, että tämä vaihe ei kestä kauaa.

Huolestunut äiti

Onko normaalia, että poika vähentää yht'äkkiä syömistä melkoisesti ja silloinkin kun syö saa ihmeellisiä itkukohtauksia, ihan kuin masuun sattuisi syödessä? Lisäksi hän puklailee paksua maitolimaa ja yskii paljon. Kuulostaa aina välillä siltä kuin jotain nousisi kurkkuun, mutta hän nielaisee sen takaisin alas. Lisäksi kuolaa tulee ihan hirveästi.

Ajattelin kysellä olisiko täällä joku törmännyt vastaavaan? Tämä alkoi eilen illalla ja olen vähän huolissani. Luonnollisesti otan lääkäriin yhteyttä, jos tilanne jatkuu tai poika näyttää muuten kärsivältä. Lueskelin kuitenkin netistä, että hampaiden tuloon voi liittyä ruokahaluttomuutta ja itkuisuutta ja menisihän tuo kuolauskin sen piikkiin. Tiedä sitten onko tämä nyt sitten juuri sitä vai jotain muuta..

3kk

..tuli täyteen oikeastaan jo viime viikon maanantaina, mutta on kirjoittelut vähän jäänyt. Uuden kuukauden täyttymisen kunniaksi käytiin tietysti myös neuvolassa ja poika oli taas kasvanut huimasti. Pituutta on tullut kolmessa kuukaudessa yhteensä 17cm (ei ihme jos välillä vähän itkettää) ja poika on nyt 65cm pitkä. Vaatteet on jäänyt urakalla pieneksi ja nyt pitäisi lähteä ostoksille, etenkin sopivia housuja on enää muutamat.

Flunssa tuntuu vetelevän vielä viimeisiä täällä..räkää on siis edelleen ja tasaisella makuu ei ole oikein pojan mieleen. Oloa ollaan helpotettu Physiomerin Baby Mistillä ja Nenä Fridalla - pieni mies ei vaan ole ollut kauhean mielissään suihkeesta ja rään imemisestä ja onkin protestoinut asiaa kovaan ääneen.

Jotenkin kummasti olen onnistunut saamaan pojan nukkumaan omaan sänkyyn öisin. Muutamana iltana/yönä poika on jopa nukahtanut itsekseen sänkyyn. Laitoin toiseen sängynlaitaan roikkumaan hymynaamaisen lelun ja hymynaama "bona-ukon", joita poika tykkää tapittaa ja nukahtaakin usein niitä katsellen. Apua on myös saatu pinnasängyn heijauksella. Meillä on siis tuo Muuramen pinnasänky jossa on pyörät alla ja sitä on sitten veivattu edes takaisin. Tällä hetkellä pojan yö kestää n. 7-8 tuntia, minkä jälkeen täytyy päästä pois sängystä touhuamaan muita juttuja. Yleensä tunnin kahden touhuamiset riittää ja poika onkin valmis päikkäreille.

Eilen kävimme taas lääkärissä masuvaivoista. Pidimme puolitoista viikkoa kakkapäiväkirjaa ja käytiin nyt keskustelemassa siitä. Päiväkirjasta kävi ilmi, että poika kakkaa 5-12 kertaa päivässä eli melkoisesti. Joka kerralla ei siis kuitenkaan tule mitään isoa kakkaa vaan välillä on ollut vain kakkaraita vaipassa. No kakkaa siis tulee kuitenkin vähän turhan paljon ja limaistakin se on. Lisäksi yhtenä päivänä mukana oli myös vähän verta. Nämä faktat puhuvatkin jonkinlaisen tulehduksen puolesta ja lääkäri epäili maitoallergiaa.

Lääkäri käski nyt äidin maidottomalle ruokavaliolle ja vähentämään imettämisen kuuteen kertaan päivässä. Lisäksi hän kirjoitti reseptin peräruiskeisiin, joiden pitäisi helpottaa pahimpia kipuitkuja. Maidoton ruokavalio lähti nyt siis kokeiluun ainakin pariksi viikoksi, mutta en kyllä todellakaan tiedä miten voisin vähentää imettämisen vain kuuteen kertaan vuorokaudessa!! Päätin nyt siirtyä kakkapäiväkirjasta imetyspäiväkirjaan, jotta saan vähän käsitystä siitä kuinka usein poika syö. Tähän asti hän on saanut tissiä aina kun on halunnut enkä ole kokenut sen seuraamista sen kummemmin tarpeelliseksi. No kello on nyt varttia yli yksi ja poika on jo syönyt neljä kertaa tämän vuorokauden puolella, joten suuresti epäilen, että loppupäivä mentäisiin vain kahdella syötöllä. No tuosta en jaksa kovin stressata ja annan lapselle ruokaa silloin kun sitä haluaa. Kiinnitän ehkä ennemmin huomiota siihen etten ole jokaiseen kitinään aina ensimmäisenä tarjoamassa tissiä.

Meillä nukuttiin

Pienen taiston jälkee flunssainen pikku mies nukahti viimein yhden aikaan yöllä, mutta heräsikin vasta varttia vaille kahdeksan aamulla. Äiti on iloinen vaikka joutuikin nukkumaan kippurassa sängyn jalkopäässä, kun pikku potilas valtasi sängyn!! :D

Pieni flunssassa

Sain itse flunssan lauantaina ja olo on ollut tukala ja tukkoinen. Eilen flunssa iski sitten kunnolla myös tuohon pieneen rakkaaseen ja tämä vasta kärsimystä onkin. Toisella on röörit aivan tukossa ja nukkumisesta ei meinaa tulla mitään. Eilen illalla reppana itki vielä masukipujaankin yltä päältä kylmässä hiessä. Illalla yritettiin antaa hänelle suppo pahimpia särkyjä helpottamaan, mutta emme saaneet mokomaa pysymään paikallaan vaan se tuli koko ajan ulos ja samalla pieni itki aivan hysteerisenä joutuessaan olemaan selällä.

Aamulla kun herättiin, joten kuten tuhistun yön jäljiltä alkoi itku taas. Siinä vaiheessa tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta lähteä lääkäriin. Ensin mietimme, että mikähän mahtaa nyt sitten olla oikea paikka lähteä hakemaan apua. Pikaisen googlettelun tuloksena isi soitti Mehiläiseen ja sai 40 minuutin päähän ajan lastenlääkärille. Äkkiä siis pikku mies ja vanhemmat pukeisiin ja autoon. Onneksi otimme jo raskausaikana vauvavakuutuksen, joten ainakaan kuluista ei tarvinnut huolehtia.

Lääkäriin pääsimme heti ja mieslääkäri oli oikein mukava ja asiantuntevan oloinen. Hän tutki vauvan ja samalla puhuimme kaikki muutkin mieltämme askarruttaneet asiat hänen kanssaan, mm. mainitsin epäilyksestäni silent refluksista ja kerroin itkuisista illoista. Lääkäri tutki myös pojan pepun ja tutki suolta katetrin avulla, tutkimisen jälkeen lääkäri epäili, että pojalla on turhan ahdas peräsuoli.

Lääkäri määräsi flunssaan hoitoon äidinmaitoa, särkylääkettä ja nenän tyhjentämistä, lisäksi käytiin vielä labrassa. Masuvaivojen johdosta meillä aloitettiin tänään pitämään kakkapäiväkirjaa ja kahden viikon päästä pitäisi mennä tapaamaan lääkäriä uudestaan. (Tässä kohtaa tuumasiin uudelleen, että onpa hyvä, että meillä se vakuutus on.) Lisäksi suolen ahtauden takia pitää mittailla kuumetta nyt ihan harjoituksen vuoksi peräpäästä.

Kaiken kaikkiaan lääkärikäynti siis ehdottomasti kannatti, eikä reilun 150 euron maksu todellakaan mennyt hukkaan. Pahaa tekee silti katsoa kun tuo pieni kärsii ja ei kunnolla pysty hänen oloaan helpottamaan. Selällään ollessaan koitan koko ajan saada pään korkeammalle ja imeä räkää pois mahdollisimman paljon, ajattelin myös, että voisimme kokeilla suihkussa höyryhengitystä. Toivottavasti tämä flunssa vaan menisi ohi pikimmiten ja poika voisi olla taas oma iloinen itsensä.

Syksyä

Onpas ollut taas pitkä hiljaisuus täällä blogipuolella. Syksy on edennyt vauhdilla ja pian tuo meidän pikku pötkömmekin täyttää jo kolme kuukautta. Vielä hetki sitten tuntui, että kolmen kuukauden etapin saavuttamiseen menee ikuisuus, mutta nythän se on jo käsillä.

Kolmen kuukauden taianomainen rajapyykki tarkoittaa sitä, että useimmissa tapauksissa koliikkijutut alkaisivat olla taakse jäänyttä aikaa ja vauvauinnin voisi aloittaa. Ensimmäiseen en vielä yhtyisi, sillä meillä on vielä muutamat illat viikossa aikamoista huutoa - tosin pientä helpotusta on havaittavissa. Vauvauintiin haluaisimme ottaa osaa ja päätinkin, että kun ensi viikolla olen jo varmasti toipunut tästä flunssasta voisin soitella pariin paikkaan ja kysellä mahtuisimmeko mukaan.

Pikku miehen elämään kuuluu kääntymisharjoituksia ja hymynaamalle juttelua ja nauramista. Pari viikkoa sitten meillä käännyttiin ensimmäisen kerran mahalta selälle ja sitä ollaan tässä pikku hiljaa treenailtu lisää. Masullaan olon hetket pitää vaan valita tarkoin, sillä viimeisimmästä ruokahetkestä olisi hyvä olla mennyt tovi aikaa. Muutoin tulee masukipuja ja isoja pukluläjiä.

Juttua myös riittää jo paljon ja niistä suurin osa on kohdistettu neuvolasta saadulle hymyilevälle pallolle. Hymynaama saa myös mehevimmät naurut aikaiseksi ja hyvänä kakkosena tulee sitterissä istuminen ja hytkyminen. Kun katselee kuvia heinäkuulta tajuaa kuinka paljon poika onkaan jo kasvanut. Viikon päästä onkin sitten neuvola ja saadaan uusimmat mitat - äidin haba on ainakin kasvanut heinäkuusta melkoisesti poikaa kannellessa.

Tässäpä tämä kuva vaunuista joka piti lisätä jo aiemmin.